Raamattu Nyt - Or Never

Maailma kiehuu ja kuohuu - mitä sanoo Raamattu?

"Kun siis kaikkea kansaa kastettiin ja myöskin Jeesus oli saanut kasteen ja rukoili, niin tapahtui, että taivas aukeni ja Pyhä Henki laskeutui Hänen päällensä ruumiillisessa muodossa, niinkuin kyyhkynen, ja taivaasta tuli ääni: 'Sinä olet minun rakas Poikani; sinuun minä olen mielistynyt'" Luuk.3:21,22. Vasta sitten, kun Johannes oli kastanut Kristuksen, ja Hän oli noussut vedestä ja mennyt Jordanin rannalle rukoilemaan, taivas aukeni ja Pyhä Henki laskeutui Jeesuksen päälle ja Isä vastasi kuuluvasti Hänen rukoukseensa. Kristuksen kuolemaan me olemme kastetut (Room.6:3), emme katoliseen Kolminaisuuteen.

Kasteen vertauskuvia Vanhassa Testamentissa

Ensimmäinen vertauskuva kasteesta Kristuksen kuolemaan: Jeesus oli kuolleena haudassa happamattoman leivän juhlapäivänä (Joh.19:31), joka oli juutalaisten vuotuinen juhla, sekä sitä päivää seuranneena kaikkia ihmisiä velvoittavana viikkosapattina. Katso blogistani kirjoitus: ”Minä päivänä?”. Samoin kaksi ensimmäistä luomispäivää maapallo oli eloton ja veden peittämä (1Moos.1-8). Kolmantena päivänä Kristuksen sanan voimasta vedet kokoontuivat mereksi ja kuivanut manner tuotti heti runsasta elävää kasvillisuutta, siementä ja hedelmää (1Moos.1:9-13). Maa ikäänkuin nousi vedestä ja Jumala loi siihen elävän kasvillisuuden Poikansa Jeesuksen kautta. Tässä on ensimmäinen vertauskuva kasteesta Kristuksen kuolemaan, jossa syntinen siirtyy uskon kautta kuolemasta elämään. Luomiskertomus sisältää evankeliumin, katso blogistani kirjoitukset luomisviikosta ”Ensimmäinen päivä”, ”Toinen päivä” jne.

Toinen on vedenpaisumuksessa Nooan arkki: ”Sillä myös Kristus kärsi kerran kuoleman syntien tähden, vanhurskas väärien puolesta, johtaaksensa meidät Jumalan tykö; Hän, joka tosin kuoletettiin lihassa, mutta tehtiin eläväksi hengessä, jossa Hän myös meni pois ja saarnasi vankeudessa oleville hengille, jotka muinoin eivät olleet kuuliaiset, kun Jumalan pitkämielisyys odotti Nooan päivinä, silloin kun valmistettiin arkkia, jossa vain muutamat, se on kahdeksan sielua, pelastuivat veden kautta. Tämän vertauskuvan mukaan vesi nyt teidätkin pelastaa, kasteena – joka ei ole lihan saastan poistamista, vaan hyvän omantunnon pyytämistä Jumalalta – Jeesuksen Kristuksen ylösnousemuksen kautta, Hänen, joka on mennyt taivaaseen ja on Jumalan oikealla puolella; ja Hänen allensa ovat enkelit ja vallat ja voimat alistetut.” 1Piet.3:18-22. Valmistaessaan arkkia Nooa saarnasi evankeliumia ja varoitti tulevasta tuhotulvasta 120 vuotta (1Moos.6:3). Hän kutsui kansaa pelastuksen arkkiin, joka oli vertauskuva Kristuksesta. Vedet peittivät koko maapallon ja kaikki maalla eläväiset hukkuivat; paitsi ne jotka olivat arkissa, ihmisistä kahdeksan. He turvasivat Kristukseen ja pelastuivat synnistä puhdistettuun maahan Araratin vuorilla, joka esikuvaa kastevedestä nousua uuteen elämään Kristuksessa. Upotuskasteessa Kristus heittää syntimme merten syvyyteen. Hänen Golgatalla armoistuimelle vuotanut verensä puhdistaa meidät kaikista synneistämme. Saamme voiman elää Hänen yhteydessään Jumalan lapsina.

Kolmas vertauskuva kasteesta Kristuksen kuolemaan on Israelin pako Egyptistä. ”Sillä minä en tahdo, veljet, pitää teitä tietämättöminä siitä, että isämme olivat kaikki pilven alla ja kulkivat kaikki meren läpi ja saivat kaikki kasteen Moosekseen pilvessä ja meressä ja söivät kaikki samaa hengellistä ruokaa ja joivat kaikki samaa hengellistä juomaa. Sillä he joivat hengellisestä kalliosta, joka heitä seurasi; ja se kallio oli Kristus.” 1Kor.10:1-4. Israelilaiset saivat kasteen Moosekseen, sillä YHVH. Yehovah, oli asettanut hänet kansansa johtajaksi: ”Niin mene nyt, minä lähetän sinut faraon tykö, ja vie minun kansani, israelilaiset pois Egyptistä.” 2Moos.3:10. Kaste Jeesuksen Kristuksen nimeen merkitsee tulla Hänen seuraajakseen.

Neljäs vertauskuva kasteesta Kristuksen kuolemaan on Israelin tulo Joosuan johdolla luvattuun maahan. Kansan tuli ylittää tulviva Jordan. Kristus teki jälleen suuren ihmeen, ja kansa ylitti virran kuivaa myöten. Nimi ”Joosua” tarkoittaa samaa kuin nimi ”Jeesus”, ja se merkitsee ”Yehovah on pelastus”. Papit kantoivat liitonarkkia, jossa oli Yehovah'n kymmenen käskyä, ja kansa seurasi perässä. Kun arkkia kantavien pappien jalat astuivat veteen, ”pysähtyi ylhäältä päin virtaava vesi ja seisoi yhtenä roukkiona hyvin kaukana Aadamin luona, sen kaupungin, joka on Saaretanin vieressä; ja se vesi, joka virtasi alaspäin Aromereen, Suolamereen, hävisi kokonaan. Niin kansa kulki virran yli Jerikon kohdalta. Ja Yehovah'n liitonarkkia kantavat papit seisoivat alallaan kuivalla pohjalla keskellä Jordania, kaiken Israelin kulkiessa kuivaa myöten, kunnes koko kansa oli ehtinyt kulkea Jordanin yli.” Joos.3:16,17. Nyt Israelin uusi sukupolvi sai kasteen Joosuaan eli Jeesukseen, sillä Kristus teki tämän suuren ihmeen osoittaakseen kansalleen, että Hän on valinnut Joosuan sen johtajaksi: ”Silloin Yehovah sanoi Joosualle: ’Tästä päivästä alkaen minä teen sinut suureksi koko Israelin silmissä, jotta he tietäisivät, että niinkuin minä olin Mooseksen kanssa, niin minä olen sinunkin kanssasi.’” Joos.3:7.

”Tämä, mikä tapahtui heille, on esikuvallista ja on kirjoitettu varoitukseksi meille, joille maailmanaikojen loppukausi on tullut.” 1Kor.10:11. Israelin vapautus Egyptin orjuudesta ja kulku luvattuun maahan, esikuvaa synnin orjan vapautusta synnin taakasta Kristuksen pelastustyön ansiosta, ja synneistään vapahdetun vaellusta uskossa Kristuksen II tulemukseen hakemaan hänetkin luvattuun taivaskotiin (1Tess.4:13-18) ja vihdoin asukkaaksi uudeksi luotuun maahan (Ilm.21:5).

”Siinä ilmestyi meille Jumalan rakkaus, että Jumala lähetti ainokaisen Poikansa maailmaan, että me eläisimme Hänen kauttansa. Siinä on rakkaus – ei siinä, että me rakastimme Jumalaa, vaan siinä, että Hän rakasti meitä ja lähetti Poikansa meidän syntiemme sovitukseksi.” 1Joh.4:9,10. Aamen.