Raamattu Nyt - Or Never

Maailma kiehuu ja kuohuu - mitä sanoo Raamattu?

Jokainen kaunis ja tuoksuva kedon kukka todistaa kadotetusta paratiisista, jonka pelastetut saavat takaisin entistäkin ihanampana.

Jumalan perilliset

”Valtaistuimen edessä olevalle kristallimerelle, joka Jumalan kirkkauden loistossa näyttää tulella sekoitetulta lasimereltä, ovat kokoontuneet ne, jotka ovat ”saaneet voiton pedosta ja sen kuvasta ja sen nimen luvusta”. Ilm.15:2. He seisovat Karitsan kanssa Siionin vuorella, nuo sata neljäkymmentä neljä tuhatta, jotka ovat ostetut ihmisistä, ja heillä on Jumalan kanteleet. Sieltä kuuluu paljojen vetten pauhinan ja suuren ukkosenjylinän kaltainen ääni, joka on ”ikäänkuin kanteleensoittajain, kun he kanteleitaan soittavat”. He veisaavat valtaistuimen edessä ”uutta virttä”, jota ei kukaan muu voi oppia kuin ne sata neljäkymmentäneljä tuhatta. Se on Mooseksen ja Karitsan virsi – vapautuksen virsi. Ainoastaan nuo sata neljäkymmentäneljä tuhatta voivat oppia sen virren, sillä se on heidän kokemuksensa virsi; ja sellaista kokemusta ei millään muulla joukolla ole milloinkaan ollut. ”Nämä ovat ne, jotka seuraavat Karitsaa, mihin ikinä Hän menee.” Nämä, jotka ovat otetut taivaaseen maan päältä elävien joukosta, ovat ”ostetut ihmisistä esikoiseksi Jumalalle ja Karitsalle”. Ilm.14:1-5; 15:3. ”Nämä ovat ne, jotka siitä suuresta ahdistuksesta tulevat”; he ovat kokeneet ahdistuksen ajan, jonka kaltaista ei ole ollut siitä saakka, kun kansoja on ollut; he ovat kestäneet samanlaisen tuskan ja ahdistuksen kuin Jaakob; he ovat pysyneet pystyssä ilman välittäjää Jumalan viimeisten rangaistustuomioiden kohdatessa maailmaa. He ovat pelastuneet, sillä ”he ovat pesseet vaatteensa ja valkaisseet ne Karitsan veressä”; ”eikä heidän suussaan ole valhetta havaittu; he ovat tahrattomat” Jumalan edessä. ”Sentähden he ovat Jumalan valtaistuimen edessä ja palvelevat Häntä päivät ja yöt Hänen temppelissään, ja Hän, joka valtaistuimella istuu, on levittävä telttamajansa heidän ylitsensä.” He ovat nähneet nälän ja ruton autioittavan maata sekä auringon saavan vallan paahtaa ihmisiä suurella kuumuudella, ja he itse ovat kestäneet kärsimyksiä, nälkää ja janoa. Mutta ”ei heidän enää tule nälkä eikä jano, eikä aurinko ole sattuva heihin, eikä mikään helle, sillä Karitsa, joka on valtaistuimen keskellä, on kaitseva heitä ja johdattava heidät elämän vetten lähteille, ja Jumala on pyyhkivä pois kaikki kyyneleet heidän silmistänsä.” Ilm.7:14-17.

Vapahtajan valitut ovat kaikkina aikoina kasvatetut ja harjoitetut koetusten koulussa. Maan päällä he vaelsivat kaitaa tietä ja puhdistuivat kärsimyksen ahjossa. Jeesuksen asian tähden he kärsivät vastustusta, vihaa ja herjausta. He seurasivat Häntä vaikeiden taistelujen läpi; he kestivät kieltäymyksiä ja kokivat katkeria pettymyksiä. Oman tuskallisen kokemuksensa kautta he oppivat tuntemaan synnin pahuutta, voimaa ja turmiollisuutta; ja he inhoavat sitä. Sen poistamiseksi annetun äärettömän uhrin ajatteleminen nöyryyttää heitä heidän omissa silmissään ja täyttää heidän sydämensä kiitollisuudella ja ylistyksellä, mitä ne eivät käsitä, jotka eivät koskaan ole tehneet syntiä. He rakastavat paljon, koska heille on paljon annettu anteeksi. Osallistumalla Kristuksen kärsimyksiin he ovat valmistuneet osallistumaan yhdessä Hänen kanssaan Hänen kunniaansa.

Jumalan perilliset ovat tulleet ullakkokamareista, mökeistä, vankiloista, mestauslavoilta, vuorilta, erämaasta, maan luolista ja meren kätköistä. Maan päällä he olivat ”puutteenalaisina, ahdistettuina, pahoinpideltyinä". Miljoonat menivät halveksittuina hautaan, kun he järkähtämättä kieltäytyivät myöntymästä Saatanan petollisiin vaatimuksiin. Maalliset tuomioistuimet tuomitsivat heidät pahimmiksi rikoksentekijöiksi. Mutta nyt ”Jumala on tuomari”. Psal.50:6. Nyt maalliset tuomiot kumotaan. Herra "ottaa pois kansansa häväistyksen”. Jes.25:8. ”Heitä kutsutaan pyhäksi kansaksi, Herran lunastetuiksi.” Jumala on määrännyt heille ”juhlapäähineen tuhkan sijaan, iloöljyä murheen sijaan, ylistyksen vaipan masentuneen hengen sijaan”. Jes.62:12; 61:3. He eivät enää ole heikkoja, kärsiviä, hajoitettuja ja sorrettuja. Tästä lähtien he saavat aina olla Herran kanssa. He seisovat valtaistuimen edessä puettuina kallisarvoisempiin vaatteisiin kuin maan kunnioitetuimmat henkilöt koskaan ovat olleet. Heidän otsakoristeensa ovat loistavammat kuin yhdenkään maallisen hallitsijan. Tuskan ja itkun päivät ovat ikuisesti päättyneet. Kuningasten Kuningas on pyyhkinyt pois kyyneleet kaikkien kasvoilta. Kaikki murheen aiheet on poistettu. Palmunoksien huojuessa kaikuu kiitosvirsi kirkkaana, suloisena ja sointuvana. Kaikkien yhtyessä siihen se paisuu, kunnes taivaan täyttää ylistyslaulu: ”Pelastus tulee meidän Jumalaltamme, joka valtaistuimella istuu ja Karitsalta.” Ja kaikki taivaan asukkaat yhtyvät ylistykseen sanoen: "Aamen! Ylistys ja kirkkaus ja viisaus ja kiitos ja kunnia ja voima ja väkevyys meidän Jumalallemme aina ja iankaikkisesti, amen!" Ilm.7:10,12.

Tässä elämässä me voimme päästä ihmeellisessä pelastuskysymyksessä vain ymmärtämisen alkuun. Me voimme rajoitetulla käsityskyvyllämme mitä vakavimmin harkita häpeää ja kunniaa, elämää ja kuolemaa, oikeutta ja armoa, jotka kohtaavat toisensa ristillä, mutta vaikka jännittäisimme sielunkykymme äärimmilleen, me emme pysty täysin käsittämään ristin merkitystä. Meillä on vain hämärä käsitys sovittavan rakkauden pituudesta, leveydestä, syvyydestä ja korkeudesta. Lunastetut eivät täydellisesti ymmärrä pelastussuunnitelmaa silloinkaan, kun he näkevät niin kuin heidät itsensä nähdään ja tuntevat niin kuin heidät tunnetaan; mutta ikuisuudessa paljastuu jatkuvasti uutta totuutta ihmettelevälle ja ihastuneelle mielelle. Vaikka maallisen elämän surut, kärsimykset ja kiusaukset ovat loppuneet ja niiden syyt poistetut, on Jumalan kansalla kuitenkin aina selvä, järjellinen käsitys siitä, mitä sen pelastus on maksanut.

KRISTUKSEN RISTI

Kristuksen risti on oleva pelastettujen tutkimuksen ja laulun aiheena halki iäisyyden. Kirkastetussa Kristuksessa he näkevät ristiinnaulitun Kristuksen. He eivät koskaan unohda, että Hän, joka voimallaan loi ja ylläpiti lukemattomat maailmat äärettömässä avaruudessa, Hän, Jumalan ainokainen Poika, taivaan Majesteetti, jota kerubit ja loistavat serafit kunnioittaen ja ihaillen palvovat, alensi itsensä nostaakseen langenneen ihmisen. He eivät unohda, että Hän kantoi synnin syyllisyyden ja häpeän sekä Isänsä kasvojen kätkeytymisen, kunnes kadotetun maailman hätä mursi Hänen sydämensä ja sammutti Hänen elämänsä Golgatan ristillä. Maailmojen Luojan ja kaikkien olentojen kohtalon määrääjän teko, kun Hän rakkaudesta ihmiseen jätti kirkkautensa ja alensi itsensä, on aina herättävä ihmettelyä ja syvää kunnioitusta yli koko maailmankaikkeuden. Kun pelastetut katselevat Lunastajaansa ja näkevät Isän iankaikkisen kirkkauden loistavan Hänen kasvoistaan; kun he näkevät Hänen aina ja iankaikkisesti pysyvän valtaistuimensa ja tietävät, ettei Hänen valtakunnallaan ole oleva loppua, silloin he puhkeavat ihastuttavaan lauluun: ”Arvollinen, arvollinen on Karitsa, joka oli teurastettu ja on lunastanut meidät Jumalalle omalla kalliilla verellään.”

RISTIN SALAISUUS

Ristin salaisuus selittää kaikki muut salaisuudet. Golgatalta virtaavassa valossa ne Jumalan ominaisuudet, jotka olivat herättäneet kunnioittavaa pelkoa, näyttävät kauniilta ja puoleensavetäviltä. Armo, hellyys ja isällinen rakkaus ovat yhtyneet pyhyyteen, oikeuteen ja voimaan. Nähdessämme Hänen valtaistuimensa mahtavuuden, korkeuden ja ylhäisyyden, me näemme Hänen luonteensa laupeuden ilmaukset ja ymmärrämme paremmin kuin koskaan ennen, mikä merkitys on tuolla rakastettavalla nimellä: ”Isä meidän.”

Silloin tullaan näkemään, ettei Jumala äärettömässä viisudessaan voinut keksiä muuta suunnitelmaa meidän pelastamiseksemme kuin Poikansa uhraamisen. Tämän uhrauksen korvauksena on se ilo, mikä aiheutuu maan asuttamisesta lunastetuilla, pyhillä, onnellisilla ja kuolemattomilla olennoilla. Sen taistelun tuloksena, jota Vapahtaja kävi pimeyden voimia vastaan, on pelastettujen ilo, joka läpi iankaikkisuuden julistaa Jumalan kunniaa. Ja niin suuri on sielun arvo, että Isä on tyytyväinen maksettuun hintaan. Myös Kristus itse on tyytyväinen, nähdessään suuren uhrinsa hedelmät.” Aamen!

Tähän loppui Kristuksen sanansaattajan innoitettu selostus pyhien suuresta vapautuksesta kirjassa SUURI TAISTELU Kristuksen ja Saatanan välillä osa II, sivut 627 – 630.

Jatkan seuraavassa blogitekstissäni EGW:n kirjaa maailman lopputapahtumista, siitä, millaiseen tilaan maapallo jää Kristuksen haettua kaikkien aikojen pelastettunsa uuteen Jerusalemiin, kultaiseen kaupunkiin Orionin tähdistön tuolle puolen, jonka rakentaja on Jumala. Toivon ja rukoilen, että sinä, rakas lähimmäiseni, olisit pelastettujen onnellisessa joukossa. Aamen!