Raamattu Nyt - Or Never

Maailma kiehuu ja kuohuu - mitä sanoo Raamattu?

"Ja väkevä enkeli otti kiven, niinkuin suuren myllynkiven, ja heitti sen mereen sanoen: 'Näin heitetään kiivaasti pois Babylon, se suuri kaupunki, eikä sitä enää löydetä'" ilm.18:21. "Ja Perkele, heidän villitsijänsä, heitetään tuli- ja tulikivijärveen, jossa myös peto ja väärä profeetta ovat, ja heitä vaivataan yöt päivät aina ja iankaikkisesti (ajan loppuun ja ikuisuuden alkuun asti, Ilm.20:14, 21:4)." Ilm.20:10.

Eksyttäjän paulat

Saatana tietää, että hänellä joukkoineen on vain vähän aikaa (Ilm.12:12). Jeesuksen tullessa hänet sidotaan tuhanneksi vuodeksi vankeuteen elottomalle maapallollemme (Ilm.20:3). Sen jälkeen hänet suurine joukkoineen heitetään tuliseen järveen, jossa tuli kuluttaa kaikki jumalattomat maan avaruudesta, maan pinnalta, maan alta ja vesien syvyyksistä (Ilm.20:15,13). Vaikka Saatana tietää kohtalonsa joka on Raamattuun kirjoitettu, hän on päättänyt taistella katkeraan loppuun asti (Ilm.20:8). Nyt, kun tutkivan tuomion aika on lopuillaan ja armonovi on vielä auki katuville syntisille, suuri pettäjä ponnistaa äärimmilleen voimansa ja kykynsä tehdäkseen tyhjäksi Kristuksen työn ihmisten pelastukseksi. Avukseen hän on ottanut ”tieteen” kehitysoppeineen, avaruustieteineen ja ilmastonmuutoksineen; uusimpana nykyinen viruspandemia kauan kaivattuine rokotteineen. Näin hän käyttää myös ”lääketiedettä” tarkoituksiinsa saattaakseen ihmisiä kärsivinä hautaan ja valmistautumattomina iäisyyteen (Bill Gates'in massarokotussuunnitelmat, joilla vähentää ihmispopulaatiota 10-15%). Maata, merta ja ihmistä kohtaavat nykyvitsaukset ovat Saatanan aiheuttamia, mutta samalla ne ovat Jeesuksen tulon varmoja merkkejä (Luuk.21:11). Näiden vitsausten vaikutuksesta ymmärtämättömät tulevat turvaamaan paaviin ja hänen pakanalliseen sunnuntailakiinsa (2Tess.2:8, Ilm.13:16), mutta taidolliset turvaavat Kristukseen, sapatin Herraan (Matt.12:8) ja Hänen ikuiseen lakiinsa (erityisesti 2Moos.20:8-11).

Jeesus Kristus haluaa vapauttaa meidät Saatanan pauloista sanansaattajansa Ellen Whiten todistusten kautta (Ilm.19:10). Kirjasta SUURI TAISTELU Kristuksen ja Saatanan välillä II, sivut 507-510, Oskari Jaakkolan suomennos vuodelta 1963:

”Se suuri taistelu, jota on käyty lähes kuusituhatta vuotta Kristuksen ja Saatanan välillä, on pian päättyvä; ja Saatana ponnistelee kaksin verroin kiihkeämmin kuin ennen tehdäkseen tyhjäksi Kristuksen työn ihmisten yhväksi ja vangitakseen sieluja pauloihinsa. Hän koettaa pitää ihmisiä pimeydessä ja katumattomuudessa, kunnes Vapahtajan välitystyö on päättynyt, eikä enää ole uhria synnin puolesta.

Kun ei tehdä mitään erityisiä yrityksiä Saatanan vallan vastustamiseksi, kun välinpitämättömyys vallitsee seurakunnassa ja maailmassa, hän on levollinen; sillä silloin hänellä ei ole niiden kadottamisen vaaraa, joita hän vankeinaan kuljettaa tahtonsa mukaan. Mutta kun huomio kiintyy ikuisiin asioihin ja kysytään: ’Mitä minun on tehtävä, että pelastuisin?’ on hänkin saapuvilla ja yrittää mitellä voimiaan Kristuksen voimien kanssa ja vastustaa Pyhän Hengen vaikutusta.

Raamattu kertoo, että kun eräässä tilaisuudessa Jumalan enkelit tulivat ja asettuivat Herran (Jehovah'n) eteen, tuli myöskin Saatana heidän joukossansa. Job.1:6. Hän ei tullut kumartamaan iankaikkista Kuningasta, vaan edistämään omia ilkeitä aikeitaan vanhurskaita vastaan. Samassa tarkoituksessa hän on saapuvilla, ihmisten kokoontuessa palvelemaan Jumalaa. Vaikka läsnäolijat eivät häntä näe, hän kuitenkin toimii uutterasti, koettaen hallita heidän ajatuksiaan. Taitavan kenraalin tavoin hän laatii suunnitelmansa edeltäkäsin. Kun hän näkee Jumalan lähettilään tutkivan Raamattua, hän panee muistiin sen aiheen, jota aijotaan esittää kansalle. Sitten hän käyttää kaikkea taitoaan ja oveluuttaan, tehdäkseen olosuhteet sellaisiksi, ettei sanoma pääse vaikuttamaan niihin, joita hän koettaa tässä asiassa pettää. Sitä, joka eniten tarvitsisi varoitusta, vaaditaan osallistumista johonkin liiketoimeen, jossa hänen läsnäolonsa on tarpeellinen, tai jokin muu asia estää häntä kuulemasta niitä sanoja, jotka voisivat olla hänelle elämän tuoksu elämäksi.

Saatana näkee myös Jumalan palvelijain huolestumisen ihmisiä pettävän hengellisen pimeyden tähden. Hän kuulee heidän hartaat rukouksensa, heidän pyytäessä Jumalan armoa ja voimaa välinpitämättömyyden, kevytmielisyyden ja toimettomuuden lumouksen murtamiseen. Silloin hän käyttää juoniaan uudella innolla. Hän houkuttelee ihmisiä ylellisyyteen ruoassa ja kaikenlaisissa nautinnoissa ja siten tylsistyttää heidän tuntonsa, niin että he eivät välitä kuunnella niitä asioita, joita heidän ennen kaikkea muuta tulisi oppia.

Saatana tietää hyvin, että kaikki, jotka hän saa laiminlyömään rukouksen ja Raamatun tutkimisen, tulevat hänen hyökkäyksiensä kautta voitetuiksi. Sen tähden hän punoo kaikkia mahdollisia juonia ihmisten mielen kiinnittämiseksi muihin asioihin. Aina on ollut jumalisiksi tunnustautuvia, jotka sen sijaan että pyrkisivät edistymään totuuden tuntemisessa, tekevät uskonnokseen virheiden etsimisen niiden luonteessa ja uskossa, joiden kanssa he eivät ole samaa mieltä. Sellaiset ovat Saatanan parhaimpia apulaisia. Veljien syyttäjiä on paljon; ja he ovat aina toiminnassa, kun Jumala vaikuttaa ja Hänen palvelijansa kunnioittavin mielin häntä vilpittömästi palvelevat. He asettavat väärään valoon niiden sanat ja teot, jotka rakastavat ja tottelevat totuutta (vertaa Päivi Räsäsen saama kohtelu, RKK:n huomautus). Vakavimpien, innokkaimpien ja kieltäytyvimpien Kristuksen palvelijoiden he sanovat olevan petettyjä tai pettureita. Heidän tehtävänään on esittää väärin jokaisen oikean ja jalon teon vaikuttimet, levittää salaviittauksia ja herättää epäluuloja kokemattomissa. Kaikin kuviteltavissa olevin keinoin he koettavat saada puhtaan ja vanhurskaan näyttämään saastaiselta ja petolliselta.

Mutta kenenkään ei tarvitse tulla petetyksi heidän suhteensa. Voi helposti nähdä, kenen lapsia he ovat, kenen esimerkkiä he seuraavat ja kenen työtä he tekevät. ’Heidän hedelmistään te tunnette heidät.’ Matt.7:16. He menettelevät samalla tavalla kuin Saatana, tuo katkeroitunut panettelija, ’meidän veljiemme syyttäjä’. Ilm.12:10.

TOTUUS PYHITTÄÄ

Suurella pettäjällä on useita asiamiehiä, jotka ovat valmiit esittämään kaikenlaisia Saatanan pauloihin kietovia erheitä – harhaoppeja, jotka ovat sovitettu niiden ihmisten maun ja aseman mukaan, joita hän haluaa turmella. Hänen tarkoituksensa on tuoda seurakuntaan epäluotettavia, uudestisyntymättömiä henkilöitä, jotka ylläpitävät epäilyä ja epäuskoa ja ovat esteenä kaikille, jotka haluavat nähdä Jumalan työn edistyvän ja itse edistyä sen mukana. Monet, joilla ei ole mitään todellista uskoa Jumalaan ja Hänen sanaansa, myöntyvät muutamiin totuuden periaatteisiin, ja heitä pidetään kristittyinä. Näin heillä on tilaisuus tuoda seurakuntaan erheitään Raamatun oppeina (vertaa muun muassa: homous Room.1:24-27, avioliitto saman sukupuolen kanssa 1Moos.1:27, 3Moos.18:22, naispappeus1Kor.11:3, 1Tim.3:1-7, abortti 2Moos.20:13, Jer.32:35, RKK:n lisäys).

Se käsitys, että on yhdentekevää, mitä ihminen uskoo, on Saatanan menestyksellisimpiä petoksia. Hän tietää, että totuus, joka vastaanotetaan totuuden rakkaudessa, pyhittää vastaanottajan sielun. Sen tähden hän alati koettaa korvata sen väärillä teorioilla ja taruilla tai vieraalla evankeliumilla. Alusta alkaen Jumalan palvelijat ovat taistelleet vääriä opettajia vastaan, ei vain heidän turmeltuneisuutensa tähden, vaan sen tähden, että he ovat juurruttaneet ihmisiin sielua turmelevia valheita. Elia, Jeremia ja Paavali vastustivat lujasti ja pelottomasti niitä, jotka käänsivät ihmisiä pois Jumalan sanasta. Nämä pyhät totuuden puolustajat eivät suosineet sellaista vapaamielisyyttä, joka pitää oikeaa kristillistä uskoa vähäpätöisenä asiana.

Ne epämääräiset ja mielikuvitukselliset Raamatun selitykset ja monet ristiriitaiset kristillistä uskoa koskevat teoriat, joita tavataan kristillisessä maailmassa, ovat lähtöisin suuresta vastustajastamme, joka koettaa hämmentää ihmisten mielet, niin että he eivät erota totuutta. Ja se eripuraisuus ja hajaannus, joka vallitsee kristinuskoa tunnustavien kirkkokuntien keskuudessa, johtuu suuressa määrin vallitsevasta tavasta väärentää Raamatun kirjoituksia, niin että ne saataisiin tukemaan suosittua teoriaa (vertaa Helsingin piispan epäraamatullisia lausuntoja homouden puolustukseksi, RKK:n toteamus). Monet etsivät Raamatusta sellaista, mikä olisi eriskummallista ja harvinaista, sen sijaan että nöyrin sydämin huolellisesti tutkisivat Jumalan sanaa, oppiakseen tuntemaan Hänen tahtonsa.

Saadakseen tukea erheellisille opeille tai epäkristillisille tavoille, jotkut käyttävät yhteydestään erotettuja raamatunkohtia, kenties lainaten puoli jaetta kantansa tueksi, kun poisjätetty osa muuttaisi ajatuksen aivan päinvastaiseksi. Viekkaina kuin käärme he saettuvat sellaisten hajanaisten lausuntojen taakse, jotka on soinnuteltu heidän lihallisten himojensa mukaisiksi. Siten väärentävät useat tahallaan Jumalan sanaa. Toiset taas, joilla on vilkas mielikuvitus, turvautuvat Raamatun vertauskuviin, selittävät ne omien päähänpistojensa mukaan, välittämättä Raamatun kirjaimellisista todistuksista – vaikka Raamattu on oma selttäjänsä – ja sitten he esittävät mielijohteensa Raamatun oppina.

RAAMATTU OPPAANA

Milloin hyvänsä ryhdytään tutkimaan Raamattua ilman rukoilevaa, nöyrää ja oppivaista mieltä, ymmärretään väärin niin hyvin selvimmät ja yksinkertaisimmat kuin vaikeimmatkin kohdat. Paavillisen kirkon johtajat valitsevat sellaisia Raamatun osia, jotka parhaiten soveltuvat heidän tarkoituksiinsa, selittävät ne oman mielensä mukaan ja sitten esittävät ne kansalle, samalla kun kieltävät sitä omintakeisesti tutkimasta Raamattua ja ottamasta selvää sen pyhistä totuuksista. Kansalle on annettava koko Raamattu juuri sellaisena kuin se on. Olisi parempi, ettei ihmisille ollenkaan opetettaisi Raamattua, kuin että pyhien kirjoitusten opetukset esitetään heille niin karkeasti vääristeltyinä.

Raamattu oli aiottu kaikkien niiden oppaaksi, jotka tahtovat oppia tuntemaan Luojansa tahdon. Jumala antoi ihmisille varman profeetallisen sanan. Enkelit ja itse Kristuskin tulivat ilmoittamaan Danielille ja Johannekselle, mitä pian oli tapahtuva. Meidän pelastustamme koskevia tärkeitä asioita ei kätketty salaperäisyyteen. Niitä ei ilmoitettu sillä tavalla, että ne hämmentäisivät ja johtaisivat harhaan vilpittömiä totuuden etsijöitä. Herra sanoo profeetta Habakukin kautta: ’Kirjoita näky ja piirrä selvästi tauluihin, niin että sen voi juostessa lukea.’ Hab.2:2. Jumalan sana on selvä kaikille, jotka sitä rukoilevin sydämin tutkivat. Jokainen vilpitön sielu pääsee totuuden valoon. ’Vanhurskaalle koittaa valkeus.’ Psal.97:11. Eikä mikään seurakunta voi edistyä pyhyydessä, elleivät sen jäsenet etsi totuutta niinkuin kätkettyä aarretta.” Aamen.

Reformaation 500 vuotis-merkkivuonna 31.10.2016 Luterilainen kirkko yhtyi ”Suureen Babyloniin, maan porttojen ja kauhistuksien äitiin”, eli Katoliseen kirkkoon (Ilm.17:5). Ei siis ole mikään ihme, että luterilaiset piispat vääristävät hurskastellen selvää Jumalan sanaa. Katolinen kirkko ylistää pääsiäismessussaan Pietarin kirkossa Luciferia, joka on sen kirkon todellinen jumala; ”Pyhä Kolminaisuus”. Teille kaikkien ekumenisessa liikkeessä tavalla tai toisella toimivien langenneiden kirkkojen jäsenille, joiden sydämessä on rakkaus totuuteen, kuuluu Jehovah'n Pojan mitä vakavin kehoituksen huuto: ”Lähtekää siitä ulos, te minun kansani, ettette tulisi hänen synteihinsä osallisiksi ja saisi tekin kärsiä hänen vitsauksistansa. Sillä hänen syntinsä ulottuvat taivaaseen asti, ja Jumala on muistanut hänen rikoksensa.” Ilm.18:4,5!