Raamattu Nyt - Or Never

Maailma kiehuu ja kuohuu - mitä sanoo Raamattu?

"Ylistäkää Häntä, te taivasten taivaat, te vedet taivasten päällä. Ylistäkööt ne Yehovah'n nimeä, sillä Hän käski, ja ne tulivat luoduiksi. Ja Hän asetti ne olemaan aina ja iankaikkisesti, Hän antoi niille lain, josta ne eivät poikkea." Psal.148:4-6.

Yehovah on levittänyt taivaat taidollansa

”Hän on tehnyt maan voimallansa, vahvistanut maanpiirin viisaudellansa ja levittänyt taivaat taidollansa.” Jer.51:15. ”Ettekö te tiedä, ettekö kuule, eikö teille ole alusta asti ilmoitettu, ettekö ole maan perustuksista vaaria ottaneet? Hän istuu korkealla maanpiirin päällä. Kuin heinäsirkkoja ovat sen asukkaat; Hän levittää taivaan niinkuin harson, pingottaa sen niinkuin teltan asuttavaksi.” Jes.40:21,22.

Ennen ensimmäistä luomispäivää ei ollut vielä olemassa mitään maailmastamme. Jumala loi ensin avaruuden, johon Hän laski maan perustukset, eli laittoi äsken luomansa maapallon kulkemaan vuoden kiertävälle radalleen, sekä pani sen pyörimään 24 tuntia akselinsa ympäri. Samana päivänä Jumala täytti maan pinnan vedellä. Samana päivänä Hän loi vuorokausirytmin, yön ja päivän, pimeyden ja valkeuden. Ensimmäinen luomispäivä alkoi illasta ja päättyi iltaan.

Toinen luomispäivä alkoi meidän sunnuntaimme iltaa vastaavana aikana, päivänvalon laskiessa horisontin taakse. Tuolloin ei vielä ollut aurinkoa olemassa. Jumala loi päivänvalon etukäteen jo ensimmäisenä päivänä. Toisen päivän iltana Luojamme jatkoi suunnittelemaansa luomistyötä: ”Ja Jumala sanoi: ’Tulkoon taivaanvahvuus vetten välille erottamaan vedet vesistä’. Ja Jumala teki taivaanvahvuuden ja erotti vedet, jotka olivat taivaanvahvuuden alla, vesistä, jotka olivat taivaanvahvuuden päällä; ja tapahtui niin. Ja Jumala kutsui vahvuuden taivaaksi. Ja tuli ehtoo, ja tuli aamu, toinen päivä.” 1Moos.1:7.8.

Taivas joka oli vesien välissä on ilmakehä, joka ympäröi veden peittämää maapalloa. Ilmakehän yläosaa suojasi Luojan luoma vesivaippa, joka vedenpaisumuksessa putosi rankkasateena maahan: ”Ja sinä vuonna, jona Nooa oli kuudensadan vuoden vanha, sen toisena kuukautena, kuukauden 27. päivänä (LXX), sinä päivänä puhkesivat kaikki suuren syvyyden lähteet, ja taivaan akkunat aukenivat. Ja satoi rankasti maan päälle neljäkymmentä päivää ja neljäkymmentä yötä.” 1Moos.7:11,12.

Raamatussa vedellä on symbolisia merkityksiä. ”Ja hän sanoi minulle: ’Vedet, jotka sinä näit, tuolla missä portto istuu, ovat kansoja ja väkijoukkoja ja kansanheimoja ja kieliä.’” Ilm.17:15. Nyt käynnissä olevan tutkivan tuomion aikana Jumala erottaa kaikkien aikojen kuolleet pyhät sekä nyt elossaolevat pyhät kaikkien aikojen jumalattomista. Pyhät pääsevät ikuiseen elämään Jeesuksen tullessa heidät hakemaan taivaskotiin (Joh.14:2,3), mutta jumalattomat joutuvat ikuiseen kadotukseen, tuliseen järveen, jossa he palavat tuhkaksi (Ilm.20:14,15). Niinkuin Jumala erotti vedet ilmakehän päällä vesistä ilmakehän alla, samoin Hän on viimeisellä tuomiolla erottava pelastetut sielut, jotka ovat korkeilla muureilla varustetussa uudessa Jerusalemissa, jumalattomien valtavasta ihmismassasta, joka on alhaalla piirittämässä pyhää kaupunkia (Ilm.20:9).

Luomisviikon toinen päivä on sunnuntai-illasta maanantai-iltaan. Vuoden 1973 alusta tehtiin kalenterimuutos, jossa viikon seitsemänneksi päiväksi vaihdettiin viikon ensimmäinen päivä, sunnuntai. Jokainen viikonpäivä siirrettiin askeleen taaksepäin. Näin Jumalan pyhäpäivä rikollisesti siirrettiin pois paikaltaan pakanallisen sunnuntain saadessa seitsemännen päivän pyhyyden statuksen (Dan.7:25). Keskiviikko kuitenkin todistaa yhä siitä mikä on oikea luomisessa säädetty viikonpäivien järjestys. Yehovah'n lain neljäs käsky kehottaa meitä pyhittämään seitsemännen päivän. Jumala ei ole muuttanut lakiaan, johon Hän on kalenterinsa luomisessa sitonut. Siksi meidän on elintärkeää tietää, minkä päivän pyhitämme Jumalan oikeana sapattina.

Raamattu on totta! Jeesus siunatkoon sinua, aamen.