Raamattu Nyt - Or Never

Maailma kiehuu ja kuohuu - mitä sanoo Raamattu?

Maan verhoava kauneus todistaa Jumalan rakkaudesta. Voimme nähdä sen ikuisissa kukkuloissa, ylevissä puissa, puhkeavissa nupuissa ja hennoissa kukissa. - Ellen White.

Maailmamme luominen Raamatun mukaan

Jehovah loi maailmamme kuutena kirjaimellisena päivänä, ja seitsemännen päivän Hän lepäsi kaikesta luomistyöstään ja pyhitti sen päivän (1Moos.2:1-3). Kaikille ihmisille kuuluvan kymmenen käskyn lakinsa IV käskyn perusteluissa Hän itse sanoo: ”Sillä kuutena päivänä YHWH (Jehovah) teki taivaat ja maan, meren ja kaikki, mitä niissä on, mutta seitsemänneksi päiväksi Hän lakkasi työstä. Sen tähden YHWH siunasi sapatin päivän ja pyhitti sen” 2Moos.20:11.

”Alussa loi Jumala taivaat ja maan” 1Moos.1:1. Huomaa: hepreankielisessä Raamatussa ”taivas” on monikossa eikä yksikössä. Samoin taivas on monikossa IV käskyn perusteluissa. Minkä alussa? Tässä on epätietoisuutta jopa sapattia pitävien adventistien keskuudessa. Lue uudelleen IV käskyn perustelut ajatuksen kanssa. Lapsikin sen ymmärtää: ensimmäisen luomispäivän alussa, tietenkin!

Ekumenian purressa tarkkailijana tuuliajolla harhaileva Adventtikirkko opettaa vastoin Jehovah'n ikuista lakia kehitysoppia myötäillen, että maa, aurinko, kuu ja tähdet ovat alkuräjähdyksen tuotteina olleet olemassa jo miljardeja vuosia. Ja että Jumala vain loi kuudessa päivässä vanhan maapallon asuttavaksi kasveineen ja eläimineen ja ihmisineen. Ja että neljäntenä päivänä Hän poisti paksun ja pimentävän avaruuspölyn maapallon ympäriltä, niin että aurinko, kuu ja tähdet pääsivät paistamaan maan päälle. Niinpä heidän kuuden päivän luomiskertomuksensa alkaa vasta ensimmäisen päivän aamusta, kun Jumala sanoi: ”Tulkoon valkeus”, ja neljäntenä päivänä Jumala ei luonut mitään uutta.

Adventtikirkon luomiskertomuksessa jää pois ensimmäisen päivän ilta ja yö luomistöineen, sekä neljännen päivän luomistyö kokonaan! Tämä on sapatin perustan murentamista. Jumalan luomistyön ajaksi tulee neljä ja puoli päivää kuuden päivän sijaan.

Jumalan laki ei muutu, sen jokainen sana on totta. Jumala ei valehtele. ”Jokainen Jumalan sana on taattu; Hän on niiden kilpi, jotka Häneen turvaavat” Sanl.30:5. Perkele on valheen isä: ”Te olette isästä Perkeleestä, ja isänne himoja te tahdotte noudattaa. Hän on ollut murhaaja alusta asti, ja totuudessa hän ei pysy, koska hänessä ei totuutta ole. Kun hän puhuu valhetta, niin hän puhuu omaansa, sillä hän on valhettelija ja sen isä” Joh.8:44.

”Maan perustuksia laskettaessa laskettiin sapatinkin perustukset”, sanoo Jehovah'n uskollinen sanansaattaja Ellen White. Sapatin perustukset ovat kuuden päivän luomistyössä. Kysynkin sinulta rakas uskonveljeni: kun talon perustuksia lasketaan, onko se talo ollut jo olemassa? Eiköhän sitä vasta aleta rakentamaan? Jumalan sana on rakennettu Kristus-kalliolle, nykyadventistien luomiskertomus on rakennettu hiekalle. ”Sentähden on jokainen, joka kuulee nämä minun sanani ja tekee niiden mukaan, verrattava ymmärtäväiseen mieheen, joka huoneensa kalliolle rakensi. Ja rankkasade lankesi, ja virrat tulvivat, ja tuulet puhalsivat ja syöksyivät sitä huonetta vastaan, mutta se ei sortunut, sillä se oli kalliolle perustettu. Ja jokainen, joka kuulee nämä minun sanani eikä tee niiden mukaan, on verrattava tyhmään mieheen, joka huoneensa hiekalle rakensi. Ja rankkasade lankesi, ja virrat tulvivat, ja tuulet puhalsivat ja syöksähtivät sitä huonetta vastaan, ja se sortui, ja sen sortuminen oli suuri” Matt.7:24-27. Kun sunnuntailaki tulee, ja se tulee tulvana ja myrskynä pian, käykö Adventtikirkon samoin kuin tyhmän miehen rakennuksen, jonka sortuminen oli suuri? Jumala armahtakoon adventtikansaa, jonka tulisi olla totuuden valona maailmassa!

Jumalan luomistyö ei kestä miljardeja vuosia: ”Jehovah'n sanalla ovat taivaat tehdyt, ja kaikki niiden joukot Hänen suunsa hengellä. - - Sillä Hän sanoi, ja tapahtui niin, Hän käski, ja se oli tehty” Psal.33:6,9. ”Sinä asetit maan perustuksillensa, niin että se pysyy horjumatta iankaikkisesti. Sinä peitit sen syvyyden vesillä kuin vaatteella: vuoria ylempänä seisoivat vedet. Mutta ne pakenivat Sinun nuhteluasi, Sinun jylinääsi ne juoksivat pakoon; vuoret kohosivat ja laaksot laskeutuivat paikkoihin, jotka Sinä olit niille valmistanut. Sinä panit rajan, jonka yli vedet eivät käy eivätkä palaja peittämään maata.” Psal.104:5-9. Nämä Psalmin jakeet kertoivat ensimmäisen ja kolmannen päivän luomistöistä. Neljännen ja toisen päivän luomistöistä kertoo Psalmi 148:3-6: ”Ylistäkää Häntä, aurinko ja kuu, ylistäkää Häntä, kaikki kirkkaat tähdet. Ylistäkää häntä, te taivasten taivaat, te vedet taivasten päällä. Ylistäkööt ne Jehovah'n nimeä, sillä Hän käski, ja ne tulivat luoduiksi. Ja Hän asetti ne olemaan aina ja iankaikkisesti, Hän antoi niille lain, josta ne eivät poikkea.”

Ellen white sai nähdä näyssä Luojan suurenmoisia luomistöitä, joista hän todistaa kirjassa Alfa ja omega 1, sivuilla 28 ja 29 seuraavaa:

Suuri Jumala oli laskenut maan perustukset. Hän oli verhonnut koko maailman kauneudella ja täyttänyt sen sellaisella, mikä oli hyödyllistä ihmiselle. Hän oli luonut kaikki maan ja meren ihmeet. Kuudessa päivässä suuri luomistyö oli suoritettu loppuun. Ja Jumala ”lepäsi seitsemäntenä päivänä kaikesta työstänsä, jonka Hän oli tehnyt. Ja Jumala siunasi seitsemännen päivän ja pyhitti sen, koska Hän sinä päivänä lepäsi kaikesta luomistyöstänsä, jonka Hän oli tehnyt.” Jumala katseli tyytyväisenä kättensä tekoja. Kaikki oli täydellistä, jumalallisen Tekijänsä arvoista, ja Hän lepäsi, ei uupuneena vaan hyvillään viisautensa ja hyvyytensä aikaansaannoksista ja kirkkautensa ilmauksista.

Levättyään seitsemäntenä päivänä (perjantai-illasta lauantai-iltaan) Jumala pyhitti eli erotti sen lepopäiväksi ihmisille. Luojan esimerkin mukaan ihmisen tuli levätä tänä pyhänä päivänä, jotta hän katsellessaan taivaita ja maata voisi mietiskellä Jumalan suuria luomistekoja ja jotta hän nähdessään todisteita Jumalan viisaudesta ja hyvyydestä voisi koko sydämestään rakastaa ja kunnioittaa Luojaansa.

Eedenissä Jumala pystytti luomistyönsä muistomerkin antamalla siunauksensa seitsemännelle päivälle. Sapatti annettiin Aadamille, koko ihmisperheen isälle ja edustajalle. Pyhittämällä sen maan kaikkien asukkaiden tuli kiitollisina tunnustaa, että Jumala oli heidän Luojansa ja oikeutettu Valtiaansa ja että he olivat Hänen kättensä tekoa ja alamaisiaan. Se oli siis kokonaan muistoasetus ja annettu koko ihmiskunnalle. Siinä ei ollut mitään verhottua eikä millekään kansalle erikoisesti sovellettua.

Jumala näki ihmisen välttämättä tarvitsevan sapattia, jo paratiisissakin. Hänen oli tarpeen panna sivuun harrastuksensa ja pyrintönsä joka seitsemänneksi päiväksi (perjantai-illasta lauantai-iltaan, Luojan sapattikalenterin mukaan) voidakseen vapaammin ajatella Jumalan tekoja ja mietiskellä Hänen voimaansa ja hyvyyttään. Hän tarvitsi sapattia muistuttamaan häntä tavallista voimakkaammin Jumalasta ja herättämään hänen kiitollisuuttaan, koska kaikki, mikä oli hänen nautittavanaan ja omistuksessaan, tuli Luojan hyvää tekevästä kädestä.

Jumalan tarkoitus on, että sapatti saa ihmiset mietiskelemään Hänen luomistekojaan. Luonto puhuu heidän aisteilleen julistaen Jumalan, Luojan, kaiken ylimmän Hallitsijan, olemassaoloa. ”Taivaat julistavat Luojan kunniaa, taivaanvahvuus ilmoittaa Hänen kättensä tekoja. Päivä sanoo päivälle, ja yö ilmoittaa yölle (Psal.19:2,3). Maan verhoava kauneus todistaa Jumalan rakkaudesta. Voimme nähdä sen ikuisissa kukkuloissa, ylevissä puissa, puhkeavissa nupuissa ja hennoissa kukissa. Kaikki ne puhuvat meille Jumalasta. Sapatti, joka alati viittaa niiden kaikkien tekijään, kehottaa ihmisiä avaamaan luonnon suuren kirjan ja lukemaan siitä Luojan viisaudesta, voimasta ja rakkaudesta.

Jeesus Kristus siunatkoon sinua ja perhettäsi näillä palvelijansa Ellenin kautta antamillaan todistuksilla. Aamen.