Raamattu Nyt - Or Never

Maailma kiehuu ja kuohuu - mitä sanoo Raamattu?

Jeesuksen kruunajaisissa näytetään suuri taistelu Kristuksen ja Saatanan välillä valtavana spektaakkelina.

Mahtava spektaakkeli

Jeesuksen herätettyä kaikkien aikojen jumalattomat tuomiolle, heidän jumalansa Saatana vahvistaa heidät voimallansa ja hänen johdollaan he ryhmittyvät valloittamaan maan päälle laskeutunutta Uutta Jerusalemia, jonka suljettujen porttien sisällä Jeesus, pelastetut ja pyhät enkelit nyt ovat. Tästä asetelmasta eteenpäin jatkuu Ellen Whiten saama näky maailmamme lopputapahtumista Kirjassa ”Lunastuksen historia”, sivuilla 333-337:

”Nyt Kristus jälleen näyttäytyy vihollisilleen. Korkealla kaupungin yläpuolella on loistavasta kullasta rakennetulle perustukselle kohotettu valtaistuin. Tällä valtaistuimella Jumalan Poika istuu valtakuntansa alamaisten ympäröimänä. Ei yksikään kynä eikä ihmiskieli pysty kuvailemaan Kristuksen valtaa ja majesteettiutta. Iankaikkisen Isän kirkkaus piirittää Jumalan Pojan. Hänen läsnäolonsa kirkkaus täyttää Jumalan kaupungin ja säteilee sen porttien ulkopuolellekin sulkien koko maanpiirin sädeloistoonsa.

Lähinnä valtaistuinta ovat ne, jotka aikoinaan intoilivat Saatanan asian puolesta, mutta jotka aivankuin tulesta temmatut kekäleet lähtivät syvällä antaumuksella seuraamaan Vapahtajaansa. Heidän jälkeensä seuraavat ne, jotka vääryyden ja epäuskon ympäröiminä täydellistyttivät kristillisen luonteensa ja jotka kunnioittivat Jumalan lakia kristillisen maailman julistaessa sen mitättömäksi. Heidän rinnallaan ovat kaikkien aikojen miljoonat marttyyrit, jotka uskonsa tähden ovat saaneet antaa henkensä. Näistä edempänä on ”suuri joukko, jota ei kukaan voinut lukea, kaikista kansanheimoista ja sukukunnista ja kansoista ja kielistä… valtaistuimen edessä ja Karitsan edessä, puettuina pitkiin valkeihin vaatteisiin, ja heillä oli palmut käsissään.” Ilm.7:9. Heidän taistelunsa on päättynyt, ja he ovat voittonsa saavuttaneet. He ovat päättäneet juoksunsa ja saaneet voittopalkinnon. Heidän käsissään olevat palmut kuvaavat heidän voitonriemuaan ja valkeat vaatteet heidän omistamaansa tahratonta Kristuksen vanhurskautta.

Lunastetut virittävät ylistyslaulun, joka taivaan saleissa kajahtelee toiselta puolelta toiselle: ”Pelastus tulee meidän Jumalaltamme, joka valtaistuimella istuu, ja Karitsalta.” Enkelit ja serafit yhdistävät myös äänensä tähän ylistykseen. Saatuaan katsella Saatanan voimaa ja pahuutta lunastetut huomaavat nyt selvemmin kuin milloinkaan aikaisemmin, ettei mikään muu kuin Kristuksen voima olisi voinut auttaa heitä voittajiksi. Koko tuossa loistopukuisessa joukossa ei ole ketään, joka lukee pelastumisensa omaksi ansiokseen, ikäänkuin hän olisi voittanut omalla voimallaan ja hyvyydellään. Mitään ei puhuta siitä, mitä he ovat tehneet tai kärsineet, vaan jokaisen laulun kertosäkeenä ja jokaisen ylistysvirren perussäveleenä on: ”Pelastus tulee meidän Jumalaltamme… ja Karitsalta.” Ilm.7:10.

Jumalan Pojan lopullinen kruunaus tapahtuu taivaan ja maan asukkaiden läsnäollessa. Silloin kuningasten Kuningas saatuaan korkeimman majesteettiuden ja vallan julistaa tuomion Hänen hallitustaan vastaan kapinoiville ja toimittaa oikeuden niille, jotka ovat rikkoneet Hänen lakinsa ja sortaneet Hänen kansaansa. Sanoohan Jumalan profeetta: ”Ja minä näin suuren, valkean valtaistuimen ja sillä istuvaisen, jonka kasvoja maa ja taivas pakenivat, eikä niille sijaa löytynyt. Ja minä näin kuolleet, suuret ja pienet, seisomassa valtaistuimen edessä, ja kirjat avattiin; ja avattiin toinen kirja, joka on elämän kirja; ja kuolleet tuomittiin sen perusteella, mitä kirjoihin oli kirjoitettu, tekojensa mukaan.” Ilm.20:11,12.

Niin pian kuin muistokirjat avataan ja Jeesus luo katseensa jumalattomiin, he ovat tietoisia jokaisen elämänsä aikana tekemästään synnistä. He huomaavat selvästi, missä heidän jalkansa poikkesivat puhtauden ja pyhyyden tieltä ja tarkalleen, miten paljon ylpeys ja kapinoiminen olivat saattaneet heidät rikkomaan Jumalan lakia. He näkevät selvästi viettelevät kiusaukset, joihin heitä kiihoittivat synnistä nauttiminen, siunaukset, jotka he olivat käyttäneet väärin, armontarjoukset, jotka he uppiniskaisella ja katumattomalla sydämellään torjuivat luotaan – kaikki ilmestyvät heidän eteensä ikäänkuin tulikirjaimin kirjoitettuina.

Valtaistuimen yläpuolella näkyy risti; ja kuin yleisnäkymässä nähdään Aadamin kiusaus ja lankeemus sekä toinen toistaan seuraavat suuren pelastussuunnitelman vaiheet! Vapahtajan vaatimaton syntyminen; Hänen yksinkertainen ja kuuliainen varhaiselämänsä; Hänen kasteensa Jordanissa; paasto ja kiusaus erämaassa; Hänen julkinen toimintansa, jonka aikana Hän kirkasti ihmisille taivaan kalleimmat siunaukset; armon ja rakkauden tekojen täyteiset päivät; rukoillen ja valvoen vietetyt yöt vuorten syrjäisillä seuduilla; pahuuden, kateuden ja vihan ilmaukset, joilla Hänen hyvät tekonsa palkittiin; pelottava ja käsittämätön tuska Getsemanessa koko maailman syntitaakan musertavan painon alla; Hänen kavaltamisensa murhaajajoukon käsiin; tuon kauhun yön pelottavat tapahtumat; alistuvainen vanki eniten rakastamiensa opetuslasten hylkäämänä ja julmasti Jerusalemin katuja pitkin raastettuna; Jumalan Pojan voitonriemuisa esittäminen Hannaalle, syyttelyt ylimmäisen papin palatsissa, Pilatuksen tuomiosalissa, pelkurimaisen ja julman Herodeksen edessä, pilkkaaminen, häpäiseminen, kiduttaminen ja kuolemaan tuomitseminen – kaikki kuvataan selvästi.

Nyt esitetään viimeiset tapahtumat levottoman kansanjoukon nähden: kärsivällinen kärsimysten mies kulkemassa Golgatan tietä; taivaan Ruhtinas riippumassa ristillä; röyhkeät papit ja pilkkaava roskajoukko laskemassa leikkiä Hänen menehdyttävästä tuskastaan; yliluonnollinen pimeys; maanjäristys, haljenneet kalliot ja avoimet haudat – painoivat kaikki leimansa siihen hetkeen, jolloin maailman Lunastaja antoi henkensä.

Nämä hirvittävät tapahtumat esitetään aivan niinkuin ne tapahtuivat. Saatanalla, hänen enkeleillään ja alamaisillaan ei ole voimaa kääntyä pois tästä heidän omien tekojen kuvauksesta. Kukin muistaa sen osan, minkä itse on suorittanut. Herodes, joka surmasi Beetlehemin viattomat lapset toivoen siten saavansa tuhotuksi Israelin kuninkaan; katala Herodes, joka syyllistyi Johannes Kastajan vereen; heikko ja liehittelevä Pilatus; pilkkaavat sotamiehet; papit, hallitusmiehet ja mieletön kansanjoukko, joka huusi: ”Hänen verensä tulkoon meidän ja meidän lastemme päälle” - kaikki saavat nähdä syyllisyytensä suunnattomuuden. Turhaan he koettavat kätkeytyä Hänen aurinkoakin kirkkaampien kasvojensa taivaalliselta majesteettiudelta, kun lunastetut heittävät kruununsa Vapahtajan jalkain juureen huudahtaen: ”Hän kuoli minun puolestani!”

Lunastetussa joukossa ovat Kristuksen apostolit, sankarillinen Paavali, innokas Pietari, rakastettu ja rakastava Johannes ja heidän vilpittömät veljensä sekä heidän kanssaan marttyyrien valtava joukko. Muurien ulkopuolella ovat taas Jumalan lasten vainoojat, vangitsijat ja surmaajat kaikkine iljettävyyksineen ja kataluuksineen. Siellä on tuo luonnottoman julma ja paheellinen Nero katselemassa niiden iloa ja ylentämistä, joita hän aikoinaan kidutti ja joiden äärimmäisestä tuskasta hän sai saatanallista iloa ja nautintoa. Siellä nähdään Neron äiti katselemassa työnsä tuloksia, miten hänen pahat luonteenpiirteensä ovat siirtyneet hänen pojalleen ja miten hänen vaikutuksensa ja esimerkkinsä kiihottamat ja kehittämät intohimot ovat kantaneet hedelmää rikoksissa, jotka ovat saaneet maailman kauhusta värisemään.

Siellä on myös paavikirkon pappeja ja prelaatteja, jotka sanoivat olevansa Kristuksen lähettiläitä, mutta jotka käyttivät kidutuspenkkiä, vankityrmää ja polttoroviota valvoakseen Hänen kansansa omiatuntoja. Siellä ovat ylpeät paavit, jotka korottivat itsensä Jumalan yläpuolelle ja uskalsivat ruveta muuttamaan Korkeimman Pyhän lakia. Noilla kirkon isiksi tekeytyvillä on selvitettävänään Jumalalle tili, jonka he mielellään jättäisivät tekemättä. Liian myöhään heidät on saatu huomaamaan, että kaikkitietävä Jumala on kiivas lakinsa puolesta ja ettei Hän tule suinkaan vapauttamaan syyllisiä. He tulevat silloin huomaamaan, että Kristus ottaa kärsivän kansan asian omakseen, ja he tuntevat Hänen omien sanojensa voiman: ”Kaikki, mitä olette tehneet yhdelle näistä minun vähimmistä veljistäni, sen te olette tehneet minulle.” Matt.25:40.

Koko jumalaton maailma seisoo Jumalan tuomioistuimen edessä syytettynä suuresta valtiorikoksesta taivaan hallitusta vastaan. Kukaan ei ole puolustamassa heidän asiaansa. Heillä ei ole millä puolustautua. Heille langetetaan ikuisen kuoleman tuomio.

Kaikille selviää nyt, ettei synnin palkka ole ylevää vapautta ja itsenäisyyttä eikä iankaikkista elämää, vaan orjuutta, perikatoa ja kuolemaa. Jumalattomat huomaavat, mitä ovat menettäneet kapinallisella elämällään. He ylenkatsoivat kirkkauden ylenpalttisen ja iankaikkisen arvon heille sitä tarjottaessa. Mutta miten toivomisen arvoiseksi se nyt osoittautuukaan! Kadotettu sielu huutaa: ”Kaiken tämän olisin voinut saada, mutta minä torjuin sen kauas luotani. Oi sitä selittämätöntä sokeutta! Rauhan, onnen ja kunnian olen vaihtanut kurjuuteen, häpeään ja epätoivoon.” Kaikille selviää, että heidän sulkemisensa pois taivaasta on oikeudenmukainen. Eläessään he sanoivat: ”Emme halua tätä Jeesusta hallitsemaan meitä.”

Jumalattomat katselevat ikäänkuin hurmiotilassa Jumalan Pojan kruunajaisia. He näkevät Hänen käsissään olevat Jumalan lain taulut, käskyt, joita he ovat halveksineet ja rikkoneet. He saavat nähdä pelastettujen puhkeavan ihmettelyyn, ihastukseen ja kunnioittavaan ylistyslauluun, ja kun tuo ylistysvirsi kantautuu kaupungin ulkopuolella olevaan kansanjoukkoon, huudahtavat kaikki kuorossa: ”Suuret ja ihmeelliset ovat sinun tekosi, Herra Jumala, Kaikkivaltias; vanhurskaat ja totiset ovat sinun tiesi, sinä kansojen kuningas” (Ilm.15:3), ja kaatuen voitettuina maahan he kumartavat elämän Ruhtinasta.”

Tämä oli Pahojen palkan toinen osa, vielä seuraa kolmas. Armollinen ja rakastava Jumala siunatkoon sinua. Jeesuksen nimessä, aamen.