Raamattu Nyt - Or Never

Maailma kiehuu ja kuohuu - mitä sanoo Raamattu?

Uudeksiluodussa maassa ei ole kuolemaa. Siellä kukat eivät kuihdu milloinkaan.

Hän maksaa kullekin tekojensa mukaan

Raamattu ei anna tukea sille spiritistiselle opille kuolemasta, että heti kuoltuaan ihminen saa palkkansa siitä mitä eläessään on tehnyt. Jehova sanoo Saarnaajan kautta: ”Elävät tietävät, että heidän on kuoltava, mutta kuolleet eivät tiedä mitään. Heillä ei ole palkkaa, vaan heidän muistonsa on unohdettu. Myös heidän rakkautensa, vihansa ja intohimonsa on jo aikoja mennyt. Heillä ei koskaan ole enää osaa missään, mitä tapahtuu auringon alla” Saar.9:5, Uuden Tien käännös 1993. (Kirkkoraamatussa vuodelta 1933 on tässä jakeessa oikolukuvirhe: sanan ”palkkaa”, hepreaksi ”sakar”, engl. ”hire, wages”, tilalle on ladottu erheellisesti sana ”paikkaa”, eikä sitä ole huomattu korjata).

Kun Jeesus tulee kunniassaan ja Isänsä kirkkaudessa pyhine enkeleineen, silloin hän maksaa palkan palvelijoilleen: ”Minä tulen pian. Minulla on palkkani mukanani antaakseni kullekin hänen tekojensa mukaan” Ilm.22:12. ”Ihmisen Poika on tuleva Isänsä kirkkaudessa enkeliensä kanssa, ja silloin hän maksaa kullekin hänen tekojensa mukaan” Matt.16:27.

Niille, jotka uskossa ottavat vastaan tälle ajalle kuuluvaan ”kolmen enkelin sanoman” 1lm.14:6-12, on luvassa niin suuri palkka Jeesuksen tullessa, että tämän maailman kaikki rikkaudet ja kunnia kalpenevat pelkäksi tuhkaksi sen rinnalla. Ihmetellä täytyy sitä suurta ymmärtämättömyyttä ja sokeutta joka maailmassamme vallitsee suurimman osan syntisistä torjuessa heille tarjotun suunnattoman suuren ja ihanan lahjan Jeesuksessa Kristuksessa!?!?.

Sisar Ellen jatkaa Jumalalta saamaansa näkyä ensimmäisestä eli pyhien ylösnousemuksesta kirjan ”Lunastuksen historia” sivuilla 327-328:

”Sen jälkeen näin valtavan suuren enkelijoukon tuovan kaupungista kirkkaita kruunuja – kullekin pyhälle yhden, mihin oli kirjoitettu hänen nimensä. Jeesuksen käskystä enkelit toivat kruunut Hänelle, minkä jälkeen suloinen Jeesus oikealla kädellään asetti kruunut pyhien päähän. Samalla tavalla enkelit toivat harput, ja Jeesus ojensi nekin pyhille. Johtavat enkelit antoivat äänen, minkä jälkeen kaikki yhtyivät kiitokseen ja onnekkaaseen ylistykseen jokaisen käden kosketellessa taitavasti harpun kieliä esittäen mitä sointuvinta ja ihaninta soittoa.

Sitten näin Jeesuksen ohjaavan lunastettujen joukon kaupungin portille. Hän tarttui porttiin työntäen sen taaksepäin sen kimaltelevilla saranoilla ja käski totuuden säilyttäneiden kansojen astua sisälle. Kaupungissa oli kaikenlaista mieluista katseltavaa. Kaikkialla he näkivät ihanaa, yltäkylläistä loistoa. Sitten Jeesus katseli lunastamiaan pyhiä. Heidän kasvonsa säteilivät kirkkautta, ja kiinnittäessään rakastavan katseensa heihin Jeesus sanoi sointuvalla ja täydellisellä äänellään: ”Katselen sitä, minkä puolesta sieluni on nähnyt vaivaa, ja olen saanut tyydytyksen. Tämä yltäkylläinen ihanuus on teidän nautittavananne iankaikkisesti. Teidän surunne ovat päättyneet. Eikä kuolemaa ole enää oleva, eikä murhetta eikä parkua eikä kipua ole enää oleva.” Näin lunastettujen kumartuvan ja heittävän kimaltelevat kruununsa Jeesuksen jalkain juureen, kun Vapahtajan hellä käsi oli nostanut heidät jalkeille, he koskettelivat kultaisia harppujaan ja täyttivät koko taivaan ihanalla soitollaan ja lauluillaan Karitsan kunniaksi.

Sitten näin Jeesuksen vievän kansansa elämän puun luokse, ja jälleen kuulimme hänen suloisen äänensä ihanampana kuin mikään kuolevaisten kuulema soitto sanovan: ”Tämän puun lehdet ovat kansojen tervehtymiseksi. Syökää siitä kaikki.” Elämän puu kantoi mitä kauneimpia hedelmiä, ja niitä pyhät saivat syödä vapaasti. Kaupungissa oli mitä ihanin valtaistuin, josta lähti elämän veden puhdas, kristallin kirkas virta. Molemmin puolin virtaa oli elämän puu ja virran rantamilla kasvoi muita ihania puita, joiden hedelmät olivat hyviä syödä.

Ihmiskieli on perin köyhä kuvaamaan taivasta. Katsellessani tätä kaikkea jouduin hämmästyksen valtaan. Verrattoman loiston ja ihanan kirkkauden mukaansa tempaamana lasken kynän kädestäni ja huudahdan: ”Oi, mitä kirkkautta! Mitä ihmeellistä rakkautta!” Ylevinkään kieli ei pysty kuvaamaan taivaan ihanuutta eikä Vapahtajan rakkauden verratonta syvyyttä.”

Kiitos rakas Isämme taivaassa, että saamme täällä katoavassa maailmassa uskon silmin katsella sitä ihanuutta, jota olet valmistellut rakkaan Poikasi kanssa niitä varten, jotka sanaasi rakastavat. Aamen.

Iankaikkinen elämä ei ole yksin harpunsoittoa ja laulua, kuten joku saattaisi kuvitella, mutta tähän aiheeseen palataan myöhemmin. Jumala siunatkoon sinua Hengellään, joka johtaa sinut kaikkeen totuuteen (Joh.16:13).