Raamattu Nyt - Or Never

Maailma kiehuu ja kuohuu - mitä sanoo Raamattu?

Luojan ja Lunastajan viikkosapatti on hänen brändinsä, joka yhdistää koko universumin Jumalan kuviksi luodut pyhät Luojansa valtaistuimeen.

Tämän brändin omistaa Kristus

”Brändi on tuote tai tuotemerkki, yritys, henkilö tai muu vastaava, jolle on syntynyt tai esimerkiksi markkinoinnin avulla luotu laaja, yleensä myönteinen, tunnettuus. Brändin arvo muodostuu nimen tai logon tunnettuudesta, asiakkaiden merkkiuskollisuudesta, brändin mukanaan tuomasta laadun tunteesta ja brändiin liitetyistä mielikuvista. Brändi on tuotteen tai palvelun sisällön tai identiteetin eräänlainen yhteenveto, joka voi luoda tuotteelle lisäarvoa ja vahvistaa käyttäjänsä identiteettiä.” Lähde: WikipediA: Brändi.

Näin kuvaillaan kaupallista tavaramerkkiä, mutta Luojan brändi on aivan omaa luokkaansa suuruudessaan ja ainutlaatuisuudessaan, sitä ei kukaan ihminen voi anastaa itselleen rekisterisuojaamalla sen kaupalliseksi tavaramerkikseen. Myös laittomuuden ihmisellä, kadotuksen lapsella on oma brändinsä, sunnuntai, jota kaikkien on pian kumarrettava (Ilm.13:16).

”Myöskin sapattini minä annoin heille, olemaan merkkinä minun ja heidän välillään, että he tulisivat tietämään, että minä olen YHWH (lue Jehova tai Jahve), joka pyhitän heidät.” Hes.20:12.

Luojan merkistä todistaa Kristuksen uskollinen sanansaattaja Ellen G. White kirjassa MARANATA Heeramme tulee, sivuilla 264 ja 265:

”Kuten sapatti oli Israelin kansan tunnusmerkkinä, kun se lähti Egyptistä maalliseen Kanaanin maahan, se on tänäänkin Jumalan kansan tunnusmerkkinä, kun se lähtee ulos maailmasta päästäkseen taivaalliseen lepoon.

Sapatin pitäminen on Jumalan määräämä keino säilyttää hänen tuntemuksensa ja tehdä ero hänen kuuliaisten alamaistensa ja hänen lakinsa rikkojien välillä.

Se (sapatti) kuuluu Kristukselle. Hän, joka on luonut kaiken, on luonut myös sapatin. Hän erotti sen luomisen muistopäiväksi. Se kertoo, että hän on sekä Luoja että Vapahtaja. Se osoittaa, että hän, joka loi kaiken taivaassa ja maanpäällä ja jonka kautta kaikki pysyy voimassa, on seurakunnan pää, ja että hänen voimansa avulla meidät on sovitettu Jumalan kanssa. Sillä hän sanoo Israelista: ”Myöskin sapattini minä annoin heille, olemalla merkkinä minun ja heidän välillään, että he tulisivat tietämään, että minä olen YHWH (Jehova), joka pyhitän heidät” - teen heidät pyhiksi. Näin siis sapatti on merkki Kristuksen voimasta tehdä meidät pyhiksi. Ja se annetaan kaikille, jotka Kristus tekee pyhiksi. Merkkinä hänen pyhittävästä voimastaan sapatti annetaan kaikille, jotka Kristuksen kautta tulevat osallisiksi Jumalan Israelista. - -

Kaikille, jotka ottavat sapatin vastaan merkkinä Kristuksen luomis- ja lunastusvoimasta, se tuottaa suurta iloa. He näkevät siinä Kristuksen ja iloitsevat hänessä. Sapatti kiinnittää heidän mielensä luomistekoihin todistuksena Jumalan valtavasta lunastavasta voimasta. Muistuttaessaan menetetystä Eedenin rauhasta sapatti kertoo myös Lunastajan kautta saavutetusta uudesta rauhasta. Ja koko luonto toistaa hänen kutsuaan: ”Tulkaa minun tyköni, kaikki työtätekeväiset ja raskautetut, niin minä annan teille levon” (Matt.11:28).

Sapatti on kultainen lukko, joka yhdistää Jumalan ja hänen kansansa.”

Tähän EGW:n hienoon ajatukseen lisäisin vielä sen, että kaikki muutkin Jumalan kuviksi luodut pyhät olennot heitä varten luoduissa erilaisissa maailmoissaan koko maailmankaikkeudessa, ovat yhtä Jumalan kansaa eli perhettä. Isän ja Pojan sapatti yhdistää heidät kaikki kultaisella lukolla Luojaansa, joka valtaistuimella istuu. Mutta antakaamme Ellenin jatkaa sapatista, joka alkaa perjantai-iltana auringon laskiessa ja päättyy lauantai-iltana auringon laskuun:

”Minä kuljetan sinut maan kukkuloitten ylitse, ja minä annan sinun nauttia isäsi Jaakobin perintöosaa. Sillä YHWH:n (Jehovan) suu on puhunut.” Jes.58:14.

”Sapatti oli meille ihanaa ja suloista aikaa. - - Ylistimme Jumalaa hänen suunnattomasta hyvyydestään meitä kohtaan ja iloitsimme hänessä. - - Minut temmattiin pois näyssä. - - Minä näin, että ymmärsimme sapatin tärkeyden hyvin heikosti siihen verrattuna, miten tärkeä sen pitäisi meille olla.

Minä näin, ettemme vielä tienneet, mitä on kulkea maan kukkuloitten ylitse ja nauttia Jaakobin perintöosaa. Mutta kun virkistävä myöhäissade tulee Herran tyköä ja hänen voimansa kirkkaudesta, opimme tietämään, millaista on nauttia Jaakobin perintöosaa ja kulkea maan kukkuloitten ylitse. Silloin me näemme sapatin kaikessa tärkeydessään ja kirkkaudessaan. Tämä ei kuitenkaan voi tapahtua ennen kuin Jumalan ääni on julistanut rauhan liiton meidän kanssamme ja Uuden Jerusalemin helmiportit on avattu selkoselälleen ja ne ovat kääntyneet kimaltavilla saranoillaan. Silloin rakkaan Jeesuksen iloinen ääni kaikuu täyteläisempänä kuin kaunein musiikki, jota kuolevaisten korvien koskaan on sallittu kuulla. Hän kutsuu meitä käymään sisään. (Minä näin), että meillä oli täysi oikeus mennä asumaan kaupunkiin, sillä olimme pitäneet Jumalan käskyt. Taivas, ihana taivas, on meidän kotimme.”

”Minä näin kymmenen käskyä, jotka Jumala omalla sormellaan oli niihin (kivitauluihin) kirjoittanut. Toisessa taulussa oli neljä käskyä ja toisessa kuusi. Toisessa taulussa olevat neljä käskyä loistivat kirkkaammin kuin toiset kuusi käskyä. Mutta neljäs käsky, sapattikäsky, voitti kaikki muut kirkkaudessa; sillä sapattikäsky oli erotettu pidettäväksi Jumalan pyhän nimen kunniaksi. Pyhä sinetti loisti ihanana. Kirkkauden sädekehä oli sen ympärillä. Minä näin, ettei sapattikäskyä ollut naulattu ristiin. Jos se olisi ollut naulattu ristiin, niin olisivat myös toiset yhdeksän käskyä olleet naulatut ristiin, ja silloin meillä olisi vapaus rikkoa jokaista käskyä yhtä hyvin kuin neljättäkin käskyä. - -

Minä näin, että pyhä sapatti on ja tulee jatkuvasti olemaan erottavana muurina Jumalan totisen Israelin ja uskottomien välillä. Näin, että sapatti on se suuri kysymys, joka liittää yhteen Jumalan rakkaiden ja odottavien pyhien sydämet.” Aamen!