Raamattu Nyt - Or Never

Maailma kiehuu ja kuohuu - mitä sanoo Raamattu?

Herramme Jeesus Kristus kuoli ja haudattiin, vietti suuren sapatin haudanlevossa ja nousi kolmantena päivänä kuolleista. Hänen ylösnousemuksensa voimassa meidätkin herätetään kuolleista viimeisenä päivänä, sillä hänen kuolemaansa me olemme kastetut (Room.6:3).

Minä päivänä Jeesus ristiinnaulittiin?

Profetian henki kehottaa meitä tutkimaan tarkoin päiviä, jolloin Jeesuksen lunastustyö maanpäällä huipentui hänen rukouskamppaluunsa Getsemanessa, kavaltamiseensa, tuomitsemiseensa, pahoinpitelyynsä, ristiinnaulitsemiseensa ja ylösnousemukseensa haudasta. Tässä tutkielmassa tietolähteenäni Raamatun lisäksi käytän adventtiherätyksen tärkeää päivämäärää 22.10.1844, jolloin Dan.8:14 mainittu 2300 vuoden aikaprofetia täyttyi, sekä pelastuksen kannalta ihmiskunnan kohtalonvuotta 31, joka sisältyy tuohon ennustukseen, Dan.9:26. Suurena apunani on vuosien 1844 kalenteri USA:ssa sekä vuoden 31 kalenteri Israelissa kuunvaiheineen esitettynä, tekijä TimeAndDate.com.

Kuoliko Kristus perjantaina?

Kristikunnan yleinen käsitys on että torstai-iltana Jeesus asetti ehtoollisen ja perjantai-iltapäivällä hän kuoli ristillä, ja ennen viikkosapatin alkua hänet haudattiin, hän vietti sapatin haudan levossa ja nousi viikon ensimmäisenä päivänä, eli sunnuntaina, kuolleista. Kuitenkin Jeesuksen sanat ovat ilmeisessä ristiriidassa tämän yleisen käsityksen kanssa. On monia muitakin totuutena pidettyjä kristillisiä käsityksiä, joilla ei ole Raamatun perustaa: esimerkiksi sunnuntain pyhittäminen Jahven sapatin sijasta, vauvakaste, neitsyt Marian palvonta ja niin edelleen. Raamattu yhdessä kalenterin kanssa todistaa, että Kristus kuoli ja haudattiin torstaina, oli kaksi kokonaista päivää haudassa ja hän nousi kuolleista sunnuntaina, viikon ensimmäisenä päivänä.

 

Vuoden 1844 kalenterista näemme mihin kuukauteen ajoittuu sen vuoden pääsiäinen, kun Suuri sovituspäivä oli muinaisen Karaite-juutalaisten kalenterin mukaan 22.10.. USA:ssa Jom Kippur, eli Suuri sovituspäivä vuonna 1844 oli tiistaina 22. lokakuuta. Silloin alkoi taivaallisen pyhäkön puhdistus sinne kertyneistä Jahven lasten synneistä. Sunnuntai 13.10. oli vanhan Karaite-juutalaisten kalenterin seitsemännen kuun ensimmäinen päivä (se oli kuukautta myöhempään kuin nykyjuutalaisten kalentereissa). Ajasta 13.10. puoli vuotta taaksepäin tulemme ensimmäisen kuun ensimmäiseen päivään, perjantaihin 19.4., jolloin kuu näkyi ohuena sirppinä taivaalla. Siitä 14 päivää eteenpäin oli pääsiäinen jota myös happamattoman leivän juhlaksi kutsutaan (Luuk.22:1), perjantaina 3. toukokuuta 1844. Pääsiäiskuu eli täydenkuun päivä oli keskiviikkoillasta torstai-iltaan. Muinaisten Karaite-juutalaisten pääsiäisen ajankohta perustui ohran kypsymisen aikaan, jotta happamattoman leivän juhlan sapatin jälkeisenä päivänä voitaisiin tuoda uutislyhde juuri kypsyneestä viljasta Jahvelle (3.Moos23:10-11).

Vuoden 1844 pääsiäisjuhlasapatti ja viikkosapatti olivat vierekkäin. Yhdessä ne muodostivat suuren sapatin, samoin kuin vuonna 31.

Vuoden 1844 kalenterin laskelmaa noudattaen vuoden 31 ensimmäisen kuun ensimmäinen päivä oli perjantai 13.4., jolloin kuu näkyi ohuena sirppinä yötaivaalla. Katolisessa kalenterissamme vuorokausi vaihtuu keskiyöllä klo 24:00, mutta Luojamme kalenterissa vuorokausi onkin illasta iltaan, 1Moos. 1. luku. Ensimmäisen (Abib) kuun 14. päivä, pääsiäisen valmistuspäivä, oli siten keskiviikkoillasta 25.4. torstai-iltaan 26.4.

Ensimmäisen kuun neljästoista päivä vuonna 31 oli täydenkuun päivä, 26.4.31, keskiviikkoillasta torstai-iltaan Luojan kalenterin mukaan. Viikon neljännen päivän eli keskiviikon mentyä Jeesus asetti yläsalissa ehtoollisen, teki uuden liiton Jumalan ja ihmisten välille, meni Getsemanen puutarhaan yhdentoista opetuslapsensa kanssa rukouskamppailuun maailman syntitaakan painamana, silloin oli keskiviikon ja torstain välinen yö. Sinä yönä hänet kavallettiin ja vietiin kuulusteltavaksi ja pahoinpideltäväksi useaan kertaan sen täydenkuun päivän aamun aikana ja klo 9 tienoissa hänet naulittiin ristille. Iltapäivällä klo 15 jälkeen Jeesus kuoli ja ennen auringon laskua hänen ruumiinsa pantiin hautaan. Se päivä oli happamattoman leivän juhlan eli pääsiäisen valmistuspäivä, Joh.19:14. Tämä vuotuinen juhla kesti seitsemän päivää, Jonka ensimmäisenä juhlapäivänä ei saanut mitään arkiaskareita toimittaa (3.Moos.23:7). Se oli vuotuinen juhlasapatti, joka vuonna 31 osui perjantaille. Se sapatti oli suuri, sillä se alkoi torstai-illasta päättyen perjantai-iltaan, jatkuen IV käskyn viikkosapattina perjantai-illasta lauantai-iltaan. Vuotuinen ja viikoittainen sapatti olivat siten katkeamattomasti yhtä suurta sapattia! Tämän suuren sapatin Jeesus lepäsi haudassa ja nousi kuolleista viikon ensimmäisenä päivänä, eli lauantain ja sunnuntain välisenä yönä 29.4.31.

Raamattu on yhtä kalenterin kanssa

Siis, yleinen käsitys on, että Jeesus kuoli ja haudattiin perjantaina ennen auringon laskua, vietti sapatin haudanlevossa ja nousi kuolleista viikon ensimmäisenä päivänä lauantain ja sunnuntain välisenä yönä. Näin Jeesus olisi ollut maan povessa vähän aikaa perjantaina iltapäivällä ja koko lauantaipäivän, perjantain ja lauantain välisen yön ja osan lauantain ja sunnuntain välistä yötä; yhteensä kaksi päivää ja kaksi yötä. Mutta Jeesus itse sanoi: ”Sillä niin kuin Joonas oli meripedon vatsassa kolme päivää ja kolme yötä, niin on myös Ihmisen Poika oleva maan povessa kolme päivää ja kolme yötä”, Matt.12:40.

Yleisen käsityksen mukaan happamattoman leivän juhlan ensimmäinen päivä, eli Abib 15 ja viikkosapatti olisivat olleet päällekkäin, mutta ne olivatkin rinnakkain, muodostuen suureksi sapatiksi: ”Koska silloin oli valmistuspäivä, niin – etteivät ruumiit jäisi ristille sapatiksi, sillä se sapatinpäivä oli suuri…”, Joh.19:31. ”Suuri” kreikaksi ”megale” Tarkoittaa mm. ”laaja”, ”leveimmässä merkityksessä” sekä ”pitkä aika”.

Oliko Raamatun mukaan Joh.19:31 kyseessä viikkosapatin valmistuspäivästä, vai vuotuisen juhlasapatin valmistuspäivästä? Yleinen käsitys on, että kyse on vain viikkosapatin valmistuspäivästä. Kuitenkin Joh.19:42 puhuu juutalaisten valmistuspäivästä: ”Siihen he nyt panivat Jeesuksen, koska oli juutalaisten valmistuspäivä ja se hauta oli lähellä”. Juutalaisten valmistuspäivä tarkoittaa Israelin kansalle annettujen vuotuisten juhlapäivien valmistuspäiviä, eikä viikkosapatin valmistuspäivää, sillä neljännen käskyn viikkosapatti on asetettu jo luomisessa kaikkia ihmisiä varten (Mark.2:27), eihän Juudan kansaa vielä silloin ollut olemassakaan, oli vasta Aadam ja Eeva.

Jeesus oli siis maan povessa eli haudattuna valoisan torstai-iltapäivän, koko perjantain valoisan ajan sekä sapatin valoisan päiväajan, eli yhteensä kolme päivää. Hän oli haudassa torstain ja perjantain välisen yön, perjantain ja sapatin välisen yön sekä viikon ensimmäisenä päivänä, sapatin ja sunnuntain välisenä yönä Vapahtajamme nousi kuolleista, eli yhteensä kolme yötä (katso 1.Moos.1:5). Näin täyttyi Jeesuksen itsensä antama ennustus haudassa olostaan.

On vielä ratkaistava eräs muu näennäinen ristiriita. Kun Jeesus oli haudassa kolme päivää ja kolme yötä, kuinka hän nousi jo kolmantena päivänä kuolleista? Siitähän näyttäisi tulevan yhteensä neljä päivää eli vuorokautta. ”Siitä lähtien Jeesus alkoi ilmoittaa opetuslapsilleen, että hänen piti menemän Jerusalemiin ja kärsimän paljon vanhimmilta ja ylipapeilta ja kirjanoppineilta ja tuleman tapetuksi ja kolmantena päivänä nouseman ylös”, Matt.16:21. Jeesus kuoli ja haudattiin torstaina, hän vietti perjantain ja lauantain, eli suuren sapatin, haudassa ja nousi viikon ensimmäisenä päivänä, eli sunnuntaina, kuolleista: 1. valmistuspäivä, 2. suuri sapatinpäivä käsittäen vuotuisen ja viikkosapatin, 3. viikon ensimmäinen päivä eli kolmas haudassaolopäivä.

Abib 14 (torstai) oli happamattoman leivän juhlan valmistuspäivä, Abib 15 (perjantai) oli seitsenpäiväisen happamattoman leivän ensimmäinen juhlapäivä, Abib 16 (lauantai eli sapatti) oli happamattoman leivän juhlan toinen päivä, Abib 17 (Viikon ensimmäinen päivä, sunnuntai) oli happamattoman leivän juhlan kolmas päivä, jolloin Jeesus sanoi nousevansa ylös haudasta.

Summa summarum, tästä tutkielmasta voimme päätellä, että väärentämätön Jumalan sana on erittäin tarkka kokonaisuus ilman pienintäkään ristiriitaa. Ristiriidat meidän suhteessamme Jumalan sanaan ovat vain ja ainoastaan omassa päässämme. On monia uskomuksia, joita kristityt pitävät raamatullisina, mutta eivät sitä ole. Siksi epäraamatulliset uskomukset on hylättävä kokonaan ja palattava Raamatun perustalle. Se on tosi kristillisyyttä. Jeesus Kristus on tie, totuus ja elämä. Perkele jota myös saatanaksi kutsutaan, on valheen isä. Totuus on tekevä meidät vapaiksi.

Tuleeko meidän kristittyjen vielä nykyäänkin viettää pääsiäistä sekä muita Israelin kansalle annettuja vuotuisia juhlasapatteja, jotka olivat vain tulevaisten varjo? ”Älköön siis kukaan teitä tuomitko syömisestä tai juomisesta, älköön myös minkään juhlan tai uudenkuun tai sapatin johdosta, jotka ovat vain tulevaisten varjo, mutta ruumis on Kristuksen”, Kol.2:16–17. Niin sanottu varjoevankeliumi eläinuhreineen ja juhlasapatteineen lakkasi, kun varjo kohtasi todellisuuden johon se viittasi, Jeesukseen Kristukseen, hänen antaessa henkensä ristillä syntiemme lunnaiksi. Mutta viikkosapatti on luomisesta asti ollut voimassa meille kuuluvan ikuisen lain neljäntenä käskynä (2.Moos 20:8-11). Viikkosapatti ei ole tulevaisten varjo, vaan luomistyön muisto siitä, että Jahve loi Poikansa kautta maailmamme kuutena päivänä ja seitsemäntenä hän lepäsi ja pyhitti sen ihmistä varten. Herramme Jeesus Kristus lepäsi suuren sapatin lunastustyöstään haudan levossa, samoin hänen seuraajansa viettivät suuren sapatin hiljaisuudessa lain käskyn mukaan (3.Moos.23:7, Luuk.23:56). Laita kommentti, jos olet muuta mieltä. Siunausta!